Koulutussopimusjakso mahdollisti työharjoittelun Indonesiassa

Julkaistu 18.7.2023, 9:48 Rottinkitöiden tekoa

Stadin AO:n opiskelijalla on mahdollisuus kerryttää kansainvälistä osaamista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Kokemusta voi kerryttää muun muassa koulutussopimusjaksolla kansainvälisessä työpaikassa, osallistumalla hankkeisiin ja projekteihin tai erilaisilla kursseilla. Koulutussopimusjakson eli KOS-jakson voi suorittaa myös ulkomailla.

Harjoittelupaikan löytäminen

Taideteollisuusalan perustutkinnon opiskelijamme Paavo Väisänen suoritti tänä kevättalvena KOS-jakson rottinkitehtaalla Indonesiassa. Paavo oli päässyt tutustumaan rottinkitöihin aiemman työharjoittelun kautta ja hurahti niihin täysin. ”Halusin palavasti oppia alaa perusteellisemmin ja ymmärsin heti, että en pysty Suomesta käsin oppimaan alaa haluamassani laajuudessa”, kertoi Paavo matkaraportissaan.

Paavo sai koululta luvan hakea harjoittelupaikkaa Euroopan ulkopuolelta, kunhan etsisi paikan itse. Hän lähetti hakemuksia Aasian tehtaille sekä eurooppalaisille kalustevalmistajille. Eräs pohjoismainen yritys yhdisti Paavon indonesialaisen rottinkitehtaan tehtaanjohtajaan, joka oli sattumalta suomalainen. Muutaman viestinvaihdon jälkeen harjoittelupaikka tehtaalla varmistui.

Töissä rottinkitehtaalla

Paavo oleili Indonesiassa aluksi turistiviisumilla, sillä työviisumin järjestäminen kesti oletettua kauemmin. Hän tutustui Jakartan kaupunkiin noin viikon ajan, jonka jälkeen hän matkusti Cirebonin kaupunkiin. Siellä hänelle myönnettiin väliaikainen työviisumi ja Paavo pääsi aloittamaan työt. Lopullisen työviisumin Paavo sai muutaman viikon päästä.

Tehdas, jossa Paavo työskenteli, on suuri ja monipuolinen. Se työllistää noin 200 henkilöä. Tehtaalla oli yhteisöllinen ja iloinen tunnelma ja Paavo pääsi hyvin osaksi työntekijöiden ryhmää.

Paavolla oli tehtaalla melko vapaat kädet työn tekemisen suhteen. Hänen tehtäviinsä kuului esimerkiksi kalustesuunnittelua, punontaa, rungon rakentamista, rottingin esitaivuttamista, pienempien rottinkikalusteiden valmistusta sekä koristepunontojen tekemistä. Suomessa opittu osaaminen syveni, kun Paavo pääsi kokeilemaan ja yhdistelemään eri tekniikoita. ”Tehtaan työntekijöillä oli valtavasti tietoa rottingista sekä sen teknisistä ominaisuuksista, kuten kestävyydestä, taipuisuudesta ja pintakäsittelystä,” totesi Paavo raportissaan.

Taideteollisuusalan opiskelija sai suunnitella ja toteuttaa muutaman oman kalusteen. Hän pääsi tutustumaan myös tehtaan johtoryhmään, partnereihin sekä vieraileviin muotoilijoihin ympäri maailmaa.

Paavo tekemässä rottinkityötä.

Elämää Indonesiassa

Työharjoittelun lisäksi Paavo tutustui kohdekaupunkiin Cireboniin ja vietti aikaa paikallisten kanssa. Cirebon on melko pieni ja uskonnollinen kaupunki Jaavan saaren pohjoisrannikolla. Paavon lempipaikka kaupungissa oli Ciremai-vuori, jossa oli huomattavasti viileämpää kuin muualla kaupungissa. Siellä oli mukavaa patikoida ja lenkkeillä.

Paavon lempikokemus matkalta oli kalastusreissu merellä paikallisen kalamiehen kanssa. Siellä Paavo nappasi suuren diamond trevally -kalan, joka grillattiin ja syötiin paikallisten lisukkeiden kanssa. Indonesialainen ruoka, erityisesti nasi lengko, vei harjoittelijalta kielen mennessään.

Paikalliset olivat erittäin auttavaisia ja kohteliaita.

”Sain vaihtojaksollani ollessani niin paljon apua ja vieraanvaraisuutta, että en olisi voinut edes toivoa moista. Vapaa-ajalla kävin pelaamassa futsalia työporukalla.”

Paavo ja työporukka.

Ratkaisevan tärkeä kokemus

Kokemus oli Paavolle erittäin myönteinen.

”Suosittelen ehdottomasti lähtemään KOS-jaksolle ulkomaille, jos siihen on mahdollisuus. Ulkomailla voi oppia paljon uudesta kulttuurista ja sitä kautta itsestään. Minulla kävi tuuri, kun löysin harjoittelupaikan, jossa sain oppia minulle erittäin mielenkiintoisia uusia asioita ja pääsin toteuttamaan intohimoani. Sain myös valtavasti tukea koululta tehdä harjoittelupaikan valinnan mielenkiinnonkohteideni mukaisesti. Tulevan urani kannalta tämä on ollut ratkaisevan tärkeä kokemus.”

Artikkeli on kirjoitettu Paavo Väisäsen matkaraportin pohjalta.

Kuvat: Paavo Väisänen