”Motivaation pitää olla kohdallaan”: Opiskelijat kertovat, millaista on opiskella ammattilukiossa ja mistä he unelmoivat

Kaikki Stadin AO:n opiskelijat pääsevät halutessaan mukaan ammattilukion lukio-opintoihin. Opiskelijalla tulee olla riittävät valmiudet lukio-opiskeluun sekä hyvä suomen kielen taito.

Milan Niskanen, 24, opiskelee Stadin AO:n Sturenkadun toimipaikassa elektroniikka-asentajan opintoja ja Helsingin aikuislukiossa lukio-opintoja. Hän on kolmannen vuoden opiskelija.

”Tavoitteenani on lähteä vielä korkeammalle opiskelemaan ja ajattelin, että lukiosta saisi hyvän pohjan. Elektroniikka-asentajan opinnot ovat suunnalla, jonne tähtään jatko-opinnoissani”, hän kertoo.

Ammattilukiossa lukio-opinnoissa opiskellaan samalla tavalla teoreettisesti kuin tavallisessa lukiossa. Opiskelija voi suorittaa joko perinteisen kaksoistutkinnon – ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon – tai yksittäisiä lukio-opintoja.

Helmi Ylirisku, 16, opiskelee ensimmäistä vuotta hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkintoa Stadin AO:n Meritalon toimipaikassa ja suorittaa lukio-opintoja Myllypuron kampuksella Metropoliassa.

”Halusin kauneudenhoitoalalle, jossa voisi opiskella myös yrittäjyyttä. Ala on todella laaja: voi tehdä teatterimaskeerausta, suunnata hoitoalalle, perustaa yrityksen tai olla vaikkapa kosmetiikkaneuvoja”, hän kertoo.

”Olen aina tykännyt tehdä asioita ihmisten kanssa, ja toisaalta tykkään myös opiskelusta. Lukiosta saa hyvän yleissivistyksen, ja tässä on mahdollisuudet avoinna moneen suuntaan”, Ylirisku perustelee.

Sekä hänellä että Niskasella on tavoitteena valmistua 3,5 vuodessa. Ylioppilaskirjoitukset he aikovat suorittaa kolmessa erässä.

Ammattilukiossa on opiskelijoita yli 400. Valtaosa heistä suorittaa kaksoistutkintoa, osa omaehtoisesti ilta- ja verkko-opintoina.

Opiskelun arki muodostuu siten, että viikossa on kahtena päivänä lukio-opintoja ja muina päivinä ammatillisia opintoja. Niskanen ja Ylirisku toteavatkin, että ammattilukiossa opiskeleminen on peruslukiota liikkuvampaa, sillä eri päivinä ollaan eri toimipisteissä.

Yliriskun kokemuksen mukaan ihmisillä on usein mielikuva, että kaksoistutkinnon suorittaminen on hirveän vaikeaa ja raskasta.

”Totta kai pitää olla oma-aloitteinen ja motivaation pitää olla kohdallaan. Töitä pitää tehdä, ja niitä pitää tehdä itsenäisesti. Mutta ei se ole niin rankkaa, kuin oletin.”

Hän muistuttaa, että kaikkia lukiokursseja ei tarvitse suorittaa, jolloin kurssimäärät vähenevät aineisiin, jotka opiskelija haluaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Ammattipuolellakin on yhteisiä tutkinnon osia – aineissa kuten matematiikka, äidinkieli, ruotsi tai englanti – joita voi lukea hyväksi lukio-opinnoilla. Opiskelija ei siten suorita opintoja ”kaksinkertaisesti”, vaikka opiskelee kaksoistutkintoa.

Niskanen kehuu lukio-opintoja yleissivistävyydestä ja siitä, että niistä saa uusia näkökulmia tulevaisuuteen. Häntä kiehtovat erityisesti luonnontieteelliset aineet, jotka ovat tekniikan alalla tärkeitä.

”Olen ottanut lukion iltakursseina fysiikkaa ja matematiikkaa, joten päivät ovat olleet pitkiä. Silti missään vaiheessa ei ole tuntunut ylitsepääsemättömältä.”

Niskasen ja Yliriskun mielestä ammattilukio sopii ihmiselle, joka nauttii opiskelemisesta.

”Tässä saa samanaikaisesti ammatin ja todella hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Jos motivaatiota riittää ylimääräiseen työmäärään, kannattaa ehdottomasti lähteä tälle tielle”, Niskanen sanoo.

Stadin AO:n opinto-ohjaaja Silvia Soosalu on samaa mieltä opiskelijoiden kanssa: lukio-opinnoista on monenlaista hyötyä.

”Lukio-opinnot tukevat ammatillisia opintoja, eteenpäin pyrkimistä ja jopa työllistymistä opintojen aikana. Kesätöiden saaminenkin voi olla helpompaa, kun on käynyt lukiota. Ammattilukio on loistava tapa hyödyntää omia vahvuuksiaan.”

Haastavinta ammattilukiossa on nuorten mielestä ollut tasapainon löytäminen lukio- ja ammattiopintojen kanssa sekä aikataulutus.

Niskanen on saanut monia ammatillisia kurssejaan hyväksiluettua aiemmin suorittamansa media-assistentin tutkinnon vuoksi ja päässyt etenemään omaa tahtiaan.

”Se on nopeuttanut opiskelua, mutta toisaalta ei ole ollut luokkaa tai ryhmää, jonka mukana menee ja johon tukeutua. Opiskelu on ollut hyvin itsenäistä mutta myös vähän yksinäistä.”

Yliriskulla ei ole samanlaista kokemusta yksin puurtamisesta, sillä hänellä on ollut samat opiskelutoverit rinnallaan niin lukiossa kuin ammattiopinnoissa. Hänelle hankalinta on ollut aikataulutus. Lukujärjestyksessä voi olla päiviä, joille tulee päällekkäisyyksiä ja toisaalta voi olla päivä, jolloin on täysin itsenäistä opiskelua.

Aluksi vaatikin hahmottamista, miten opinnot voi suorittaa olematta kahdessa paikassa samanaikaisesti. Ammattiopintojen puolella tässä auttoi HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä opinto-ohjaaja. Lukiopuolella oman aikataulun jäsentämisessä auttoivat opettaja ja vararehtori.

”Opiskelijan täytyy pystyä toimimaan kahden järjestelmän kanssa. Se oikeasti vie aikaa ja voimavaroja. Kotona pitää tehdä paljon töitä”, Soosalu painottaa.

”Pitää olla oma-aloitteinen ja pystyä itse ottamaan vastuuta, sillä kukaan muu ei ole vastuussa opinnoistani kuin minä itse”, Ylirisku sanoo.

Myös Niskanen vinkkaa, että koska ammattilukio-opinnoissa tulee epätietoisuuden hetkiä todennäköisemmin kuin muualla toisella asteella, pitää osata ja uskaltaa ottaa asioista selvää. Hän on itse etsinyt apua esimerkiksi siihen, miten päivä- ja iltaopinnot järjestyvät ja miten niillä voi korvata kursseja. Lukioluotsit ovat auttaneet häntä.

Uudet ammattilukiolaiset opiskelevat ensin yleisimpiä aineita, kuten matematiikkaa, englantia sekä äidinkieltä tai S2:ta eli suomea toisena kielenä. Alun lukujärjestys on laadittu opiskelijoille valmiiksi, jotta opintoihin olisi helppo sujahtaa mukaan.

”Lukio-opiskelu on haasteellista, mutta ammattilukiossa on mahdollisuus saada tukiopetusta ja tukikursseja”, Helsingin aikuislukion apulaisrehtori Harri Veteli kertoo.

Osa opiskelijoista on tullut Suomeen vasta muutama vuosi sitten. Vaikka lukio-opiskelu on vaativaa, mahdollisuus annetaan kaikille.

”Meillä on tarjolla myös iltaopetusta. Ja toki myös verkko-opetusta, josta meillä on jo pitkät perinteet”, Veteli kertoo.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOKS. Lukio-opinnoilla voi korvata esimerkiksi osan ammatilliseen tutkintoon sisältyvistä yhteisistä tutkinnon osista.

Ammattiopintoihin kuuluu myös työharjoittelujaksoja, joiden aikana opiskelija pääsee kokeilemaan taitojaan käytännössä. Opiskelijoita kannustetaan työharjoitteluun myös lomien aikana. Niskanen on jo ehtinyt työskennellä omaan alaansa kuuluvan yrityksen palveluksessa kahtena kesänä.

Ammattilukion suosio on lähtenyt nousukiitoon, ja ammattilukio kehittyy koko ajan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

”Valinnanvara lisääntyy entisestään. Meillä on nyt opiskelijoita 27:ltä eri ammatilliselta koulutusalalta, ja tarjoamme heille mahdollisimman laajan lukion kurssipaketin, jossa on useampia reaaliaineita sekä pitkä matematiikka”, Veteli kertoo.

”Kehitämme opiskelun hybridimallia eli tarjoamme sekä lähiopetusta että verkko-opetusta. Lähiopetus on joka tapauksessa tärkeää, sillä verkko-opetus ei sovi kaikille eikä kaikkeen.”

Stadin AO:hon voi hakeutua nyt meneillään olevan yhteishaun lisäksi myös jatkuvan haun kautta. Sama koskee ammattilukioon hakeutumista.

”Jos et ehtinyt lukio-opintoihin mukaan elokuussa, niin vielä ehtii”, Soosalu kannustaa.

Ammattilukion tilat Myllypurossa ovat hyvät ja toimivat, mutta alkavat käydä ahtaiksi. Joka tapauksessa Myllypuron kampus on erinomainen sijaintipaikka ammattilukiolle.

”Tämähän on ammattikorkeakoulukampusta, ja useinhan opiskelijat jatkavat opintojaan nimenomaan ammattikorkeakoulussa, eli teemme miljöötä tutuksi”, Soosalu summaa.

Kun opiskelija on saanut opiskelupaikan Stadin AO:sta – joko yhteishaussa tai jatkuvassa haussa – hän saa tarkemmat ohjeet, miten ilmoittautua ammattilukioon. Lisätiedot tulevat Stadin AO:n verkkosivuille.

Niskasen mielestä kaksoistutkinnon opiskelussa on ollut parasta se, että saa sekä tietoa että konkreettista osaamista.

”Kun on oppinut asioita, on huomannut tavallaan kehittyneensä henkilönä.”

”On tosi kivaa, että saa kokemusta myös asiakaspalvelusta ja myynnistä, eli konkreettisia taitoja alalta, joka kiinnostaa. Samalla saa yleissivistävää tietoa. Oppiminen on parasta”, Ylirisku kehuu.

Mitä opiskelijat ajattelevat tulevaisuudestaan, millaisia haaveita heillä on? Milan Niskasen ajatuksissa on tehdä jonkin aikaa töitä ja tähdätä sitten jatko-opintoihin.

”Joko lähden ammattikorkeakouluun opiskelemaan elektroniikkainsinööriksi tai laboratorioanalytiikkaa tai sitten yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa.”

Ensimmäisen vuoden opiskelijana Helmi Ylirisku ei vielä tiedä, mitä hän tulee tekemään kahdella tutkinnollaan.

”Tällä hetkellä minua kiinnostaa hoitolatyö, työskenteleminen ulkomailla, teatterimaskeeraajaksi opiskeleminen, estenomiksi opiskeleminen, yrityksen perustaminen… Minulla on todella paljon erilaisia unelmia”, hän naurahtaa.

Unelmia on hyvä olla paljon, eikä haittaa, vaikka ne ovat erilaisia. Elämässä ehtii tehdä monenlaista. Niskanen lisääkin, että opintojen edetessä unelmat usein jalostuvat konkreettisemmiksi: tavoitteet voivat muuttua ja oppii näkemään paremmin sen, mitä juuri minä haluan tehdä.

Pääkuva: Helmi Ylirisku ja Milan Niskanen Mäkelänrinteen lukion edessä. Mäkelänrinteessä toimii iltaisin Helsingin aikuislukio.