Muotialalle perusopintojen kautta

Tekstiili- ja muotialalla on hyvin monipuolisia tehtäviä. Niistä osassa vaaditaan hyviä kädentaitoja, kun taas esimerkiksi muotinäytösten järjestäminen kysyy projektinhallinnan osaamista

Julia Seppälä on loppusuoralla opinnoissaan Stadin ammatti- ja aikuisopistossa eli Stadin AO:ssa. Hän on valmistumassa tekstiili- ja muotialan perustutkinnossa muotiassistentiksi.

Perustutkinnossa on joukko muitakin suuntautumismahdollisuuksia. Meritalon toimipaikassa selviää, että mielenkiinnon mukaan perustutkinnon aikana voi suuntautua myös mittatilausompeluun, sisustustekstiileihin, ompelijaksi, vaatturiksi tai modistiksi.

– Opiskelin aiemmin lukiossa, ja abivuonna aloin ihmetellä, mitä ihmettä tein lukiossa. Tätäkö halusin? Olin aina ollut kiinnostunut muodista ja innostuin todella, kun huomasin tämän koulutusmahdollisuuden, Seppälä kertoo.

– Tänne tultuani tunsin olevani oikeassa paikassa, täällä on todella kotoisa fiilis.

Seppälä kertoo, että muotialan monipuolisuus on koulutuksen aikana yllättänyt hänet. Hän on ollut järjestämässä muotikuvauksia, muotinäytöksiä ja mukana lukuisissa erilaisissa projekteissa. Myös alalla toimimista bisneksen kannalta on harjoiteltu.

– Koulutuksen aikana varmistetaan, että pystymme toimimaan muodin alalla, Seppälä kiteyttää.

Muotiassistentit työllistyvät muun muassa PR-toimistoihin, teatteriin, TV-tuotantoihin ja myyntitehtäviin. Seppälä on hyvillään siitä, että koulusta saa hyvän pohjan alalla verkostoitumiseen. Lisäksi opettajat ovat paljon enemmän kuin opettajia: he näyttävät erilaisia reittejä ja mahdollisuuksia ja osaavat kannustaa kutakin opiskelijaa omannäköiselleen reitille.

Seppälä pohti alussa, miltä tuntuisi lukio-opintojen jälkeen aloittaa ammattikoulussa. Huoli oli turha, sillä opiskelijajoukkoon oli helppo solahtaa.

Tekstiili- ja muotialalla on peruskoulusta suoraan tulevia mutta myös aikuisopiskelijoita, joista osalla on jo yliopistotutkinto taustallaan. Osa tekee kaksoistutkintoa, ja valmistuessaan he ovat paitsi ammattilaisia, myös ylioppilaita.

Jatketaan toimpaikkakierrosta ja tutustutaan sisustustekstiilien valmistajiksi opiskeleviin. Tiimimestari Noora Ihalainen kertoo, että sisustustekstiilien valmistajiksi opiskelevat aloittavat yleensä tyynynpäällisillä, tilkkutöillä ja verhoilla. Asiakastöitä tehdään paljon.

Toisinaan sisustusompelijat ja sisustajat sekoittuvat. Sisustajat tapetoivat, maalaavat ja laatoittavat. Tätä kaikkea opiskellaan Sturenkadun toimipaikassa. Verhoilijat puolestaan verhoilevat kiinteitä kalusteita, mutta täällä opiskelevat sisustustekstiilien valmistajat tekevät ”kodin vaatteita”.

Meritalosta valmistuvilla alan ammattilaisilla on erilaiset sisustusmateriaalit ja -tyylit hyvin selvillä. Sisustustekstiilien valmistajat myös suunnittelevat sisustustekstiilejä.

Julia Koskela on pian valmistumassa, ja hän ompelee parhaillaan jumppapalloon päällystä. HUS on tilannut Stadin AO:n sisustustekstiilin valmistajiksi opiskelevilta isojen jumppapallojensa irrotettavia päällisiä.

Kierros jatkuu vaattureiden luokkaan. Opiskelijoiden ryhmä on aloittanut tammikuun alussa, ja yksi ensimmäisistä töistä on kauluksen ompelu. Siitä harjoitukset jatkuvat kauluspaitaan, housuihin sekä takkeihin.

Vaatturi-opettaja Raija Mäkelä kertoo, että opiskelijoiden tausta on moninainen. Osalla on taustallaan aivan muita tutkintoja, osa täydentää aiempia tekstiilialan opintojaan.

Työ on tarkkaa, mutta tunnelma luokassa on rento. Vaikka ryhmä on vasta aloittanut opinnot yhdessä, juttu luistaa harjoituksen ohella. Opettajaa kiitetään työvaiheen perusteellisesta opettamisesta.

Iso osa Stadin AO:n opinnoista suoritetaan työpaikoilla. Vaattureiksi opiskelevat tekevät koulutussopimuksia muun muassa miesten pukuliikkeiden, vaatturiyritysten, teatterin, oopperan, televisiotuotantojen ja pukuvuokraamojen kanssa. Näissä on myös valtaosa vaattureiden työpaikoista.

Modistilinjalla Yicci Vielman työn alla on hattu. Hattujen ja muiden asusteiden valmistus kuuluu modistien tehtäviin. Huopahatun valmistuksessa ja muokkaamisessa tarvitaan hattutukkia, jonka päälle työstettävä hattu on asetettu.

Opettaja Kuura Reingoldt kertoo, että modistiksi opiskelevilla on yleensä taustallaan jokin pohjakoulutus, esimerkiksi mittatilausompelijan opinnot.

– Modistin koulutuksessa tarvitaan hyviä kädentaitoja ja näkemystä alasta. Tämä on perinteinen ala, jossa on paljon vanhoja työtapoja ja perinteistä käsityötä.

Reingoldt kertoo, että modistiksi opiskeleminen on lähes salatiedettä – niin vähän alan ammattilaisille on tarjolla koulutusta. Modisteiksi opiskelevat valmistavat hattujen lisäksi muun muassa laukkuja ja hansikkaita. Materiaaleihin kuuluu muun muassa nahkaa ja turkiksia.

Harjoittelu- ja työpaikkoja on tarjolla muun muassa teatterissa, oopperassa ja puvustamoissa. Osa perustaa oman yrityksen.

Mittatilausompelijoiksi opiskelevat työstävät paraikaa hametta. Yleensä täällä ommellaan vaatteita asiakkaille, mutta koronarajoitteiden takia hame tehdään nyt opiskelijakaverille.

Tekstiili- ja muotialan opettaja Soile Kuuri kertoo, että monella opiskelijoista on taustallaan muita ammattiopintoja, osa on käynyt lukion ja osa opiskelijoista tekee kaksoistutkintoa.

Vastikään opiskelunsa aloittanut ryhmä on saamassa hameet sovituskuntoon. Kuuri muistuttaa opiskelijoita puolentoista sentin varasta. Tusinatöitä täällä ei valmisteta, vaan osalle tulee ruudullinen lyhyt hame, osalle pitkä runsashelmainen. Väriskaala on laaja.

Osa mittatilausompelijoiksi valmistuneista on perustanut oman yrityksen. Työpaikkoja on tarjolla erityisesti ompelimoissa, teatterissa, elokuvapuvustuksissa ja vaatekaupoissa. Tämän ryhmän opiskelijoista Ina-Sofia Pitkälä on ollut työharjoittelussa kotimaisessa muotitalossa Andiatassa.

Meritalossa opiskellaan myös ompelijaksi. Täältä valmistuvat ammattilaiset valmistavat sarjatuotantona laadukkaita ommeltavia tuotteita.

Opintojen aikana opetellaan tuotteiden rakenteet sekä valmistuksen eri vaiheet.

Tutustu tekstiili- ja muotialan perustutkintoon.

Pääkuva: Saga Puttosen työn alla on paidan kauluksen leikkaaminen Stadin AO:n Meritalon toimipaikassa.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Ilkka Ranta-aho