Alex Mutampa valmistuu Stadin AO:sta unelma-ammattiinsa

Julkaistu 30.5.2024, 5:47 Rakentajan työasuun pukeutunut Alex käyttää poraa.

Stadin AO:n Myllypuron toimipaikan sisältä kuuluu tauoton kilke ja nakutus. Komea uusi rakennus valmistui jo syksyllä 2023, mutta sisätiloissa on meneillään jatkuva työmaa, jossa rakennusalan opiskelijat harjoittelevat taitojaan käytännössä. Siihen mahdollisuuksia antaa muun muassa hallin keskellä kohoava, elementeistä koottu puukerrostalo.

– Täällä oppii todella monipuolisesti rakennusalan perustaitoja. Kokonaiskuva alasta on kyllä syventynyt hurjasti Stadin AO:ssa, Alex Mutampa kiittelee.

Alexille rakennusala oli luonnollinen valinta, sillä häntä on aina kiinnostanut käsillä tekeminen.

– Ehdin saada tuntumaa alasta jo ennen opintoja, sillä olin töissä apulaisena rakennustyömailla ja näin siellä, millaista työ käytännössä on.

Rakennusalan perustutkinnon suorittaminen Stadin AO:ssa kestää kahdesta kolmeen vuotta. Opintokokonaisuutta on mahdollisuus muokata yksilöllisesti työharjoittelujaksoilla ja valinnaisaineiden painotuksella. Oppisopimuskoulutuskin on mahdollinen.

– Rakennusalan perustutkintoon kuuluu paljon työharjoittelujaksoja. Pyrimme siihen, että ensimmäisen vuoden opiskelijat harjoittelevat täällä koulun tiloissa ja siirtyvät sitten opinnoissa edettyään työmaille, opettaja Jorma Seppälä kertoo.

Haaveena insinöörin tutkinto ja oma yritys


Myös Alex on päässyt hyödyntämään taitojaan tositilanteissa. Vantaan Rajakylässä hän osallistui autotallin perustusten ja vesikaton rakentamiseen. Viime kesänä Alex edisti opintojaan raudoitustöissä Helsingin Kalasatamassa, jossa rakennetaan uutta raitiovaunulinjaa Hermannin rantatielle.

– Lomat jäivät viime kesänä vähiin, mutta se ei haitannut, sillä viihdyin töissä. Minulla on paljon tuttuja kavereita työmailla ja olen oppinut heiltäkin valtavasti.

Haastavinta rakennusalan opinnoissa on ollut Alexin mielestä suomen kieli, jossa hänellä olisi vielä parannettavaa. Neljä vuotta Suomessa asunut Mutampa on silti lähtenyt rohkeasti mukaan Stadin AO:n tutortoimintaan ja ollut tarvittaessa uusien opiskelijoiden tukena. Uuden toimipaikan avajaisissa Alex piti myös vaikuttavan puheen suomeksi.

– Ymmärrän suomea jo hyvin, mutta puhuminen on vielä vähän haasteellista. Onneksi myös englantia käytetään rakennusalalla paljon. Helsingissä on työmaita, joilla englanti on pääkielenä.

Suomen kielen opiskelua Alex aikoo silti jatkaa, sillä toiveena on päästä jatkamaan opintoja Metropolian ammattikorkeakouluun.

– Haluaisin opiskella tekniikan alan insinööriksi ja perustaa jossakin vaiheessa rakennusalan yrityksen. Ennen omaa firmaa pitää tosin saada lisää työkokemusta ja rahaakin säästettyä, Alex arvelee.

Alex esittelee rakentamansa talon runkoa.

Korjausrakentajia tarvitaan aina


Stadin AO:sta valmistuu vuosittain noin 40–50 rakennusalan ammattilaista. Perustutkinnossa voi erikoistua talonrakennuksen, kivirakentajan tai maarakentajan osaamisaloihin. Valinnaisaineilla on mahdollisuus kohdentaa vielä tarkemmin taitojaan.

– Moni erikoistuu meillä esimerkiksi laatoitukseen, muuraukseen tai vesieristyksiin. Ja sitten on vielä kirvesmieslinja, jossa keskitytään talojen runkovalmistukseen sekä sisä- ja ulkorakentamiseen, Jorma Seppälä kertoo.

22 vuotta opettajana työskennellyt Seppälä on itsekin vanhan liiton rakennusmestari, joka on aikanaan käynyt ammattiopiston ja opiskellut rakennusinsinööriksi.

– Rakennusala sopii ihmiselle, jolla on hyvät kädentaidot ja ongelmanratkaisukykyä. Tässä työssä on osattava lukea rakennuspiirustuksia, mutta myös sovellettava ne vasaran varteen.

Alex Mutampa haluaa oikaista yhden tyypillisen harhaluulon ammatistaan.

– Moni luulee, että tämä ala on raskasta, mutta se ei pidä enää nykyään paikkaansa. Monipuolista työ kyllä on ja kunto pysyy kunnossa, sillä paljon tulee liikuttua.

Vaikka taantumakaudet heikentävätkin usein hetkellisesti rakennusalan työllisyysnäkymiä, Jorma Seppälä uskoo, että hyville tekijöille löytyy aina töitä. Yhden vinkin hän kuitenkin opiskelijoille antaa.

– Kannattaa suuntautua erityisesti korjausrakentamiseen, sillä se ei ole niin suhdanneherkkää. Itse olen sitä mieltä, että yhteiskunta on valmis siinä vaiheessa, kun korjausrakentaminen on hiukan isompaa kuin uudisrakentaminen. Jos katsotaan vaikka Pariisia tai Lontoota, niin siellä tämä malli jo toteutuu.

Teksti ja kuvat: Sanna Wallenius